Kelaneuvola

Ihan ekana, hengissä ollaan! Lanzaroten loma meni mainiosti, lämpöä oli joka päivä 25-30 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta! Oooh, me ollaan niin kesäihmisiä. Mua jännitti kovasti, et miltä lentäminen tuntuu raskaana ja tuleeko mulle supistuksia, mut mitään ei onneks tullu eikä mitään muitakaan ongelmia. Meille ei oikein mitään turistiripuliakaan tullut, huh! :D
Matkakuume jäi päälle ja ehkä me joku matka varaillaankin sitten ens vuoden lopulle, kun sintti on syntynyt :) <3

Tänään oli sitten vuorossa heti neuvola, jossa käytiin kela-asiat läpi :) äitiysavustus otetaan pakkauksena. Hakemuksenkin tästä jo teinkin. Uskomatonta, että me vihdoinkin ollaan saamassa tuo pakkaus ja tuo pieni ihminen on meille oikeasti tulossa! Aina mä jaksan tätä hehkuttaa, mutta hitto mä olen onnellinen! Lapsilisät yms. rahahakemukset teen sitten kun palaan töihin jälleen ylihuomenna, kun on muutama asia mitä pitää kysyä esimieheltä, ennenkuin voin nuo hakemukset kelaan tehdä.

Hb on alkanut mulla nyt laskemaan (mutta se oli edelleenkin vielä 130, mut mulla ei oo koskaan ollu noin matala). Ensimmäinen sf-mitta otettiin ja se oli nyt 22cm :) eli ihan normaalikäyrällä mennään, mutta hieman lähempänä yläkäyrää.
Sokerirasitus. Niin... tää oli asia josta luulin selviäväni, siis tarkoitan ettei mun tarvi sinne mennä (oon 24v), mutta neukkutäti sanoikin yllättäen ”hei mä en oo tainnu sulle puhua sokerirasituksesta!” Joo ei ollu, mut eipä se mitään, nyt sinne sitten mennään :) En mä sitä kyllä jännitä, kun ei mulla enää oo oikein mitään pahoinvointeja. Aikaa yritän saada ensiviikolle.

Vauva potkii päivittäin ja se on niin muru! <3

Olikohan mulla muuta asiaa, hmmm.. no sitten tehdään uus postaus!

Terkuin. N & sintti rv23+1 <3

21+4

Aattelin tämmöiset pikaiset kuulumiset tähän väliin kirjoitella. 

Mulla on flunssa edelleen päällä, mutta rupee jo pikkuhiljaa helpottamaan. Oon ollu tän viikon ihan suosiolla saikulla. :) Maanantaina klo.7.15 meidän lentokone lähtee kohti kanarian saaria, ihana päästä näkemään aurinkoa! 

Sintti potkuttelee jo kovasti, välillä enemmän ja välillä vähemmän. On se jo niin rakas pieni <3

Mutta myös aivan järkyttävä närästys on tullu mun kaveriks. En puhu mistään polttavasta tunteesta vaan aivan infernaalisesta kivusta! Kipua jos kuvailen: Se tuntuu siltä, kun juo esim. vettä ja epähuomiossa nielaset ilmaa samalla. Aaaiii! Se sattuu. Ja niin sattuu tää närästyskin. Koko pallea kipuilee rintakehää myöden säteillen samalla leukaan asti! :( 

31.10 on neuvola ja aion vaatia kunnon närästyslääkkeet, koska tää närästyskohtaus alkaa olee jo päivittäistä ja saattaa tulla useasti. Sipulia en voi enää syödä tai kahvia! Taitaa meidän vauvalle tulla supertuuhea tukka, kunnon peikkotyttö <3 

Ja sit vähän kuvia.....

Ylempi kuva on otettu pari päivää sitten, kun flunssaisena kotona hilluin. Alemmalla kuvalla tulimme julkisesti ulos ”raskauskaapista” <3

Rakenneultra

Tänään oli se päivä, jota oltiin odotettu. Tämä ultra kertoisi onko kaikki todellakin hyvin. 

Äitiyspoliklinikan aulassa odoteltiin jännittyneinä ja mä pidin käsissä neuvolakorttia, joka oli ihan märkä, koska mun kädet hikos jännityksestä niin paljon!! Vastaanotolle päästiin reilu 5min myöhässä. Kätilö kyseli kuulumiset ja sitten eikun pöydälle. 

Meiän Sintti oli kasvanut huimasti! Ultrassa hän kaiveli nenää ja laitto sit sormet suuhun, hahaha :D Kätilökin nauro miltei vedet silmissä, meidän vauva on aika hauska! <3

Mutta mikä tärkeintä, kaikki oli niinkuin pitää!! Vauvan painoarvio oli nyt 389grammaa, lähennellään pikkuhiljaa voipaketin painoa. 

Niin ja se sukupuoli. Aluks aateltiin, et halutaan pitää asia omana tietona, mutta jotenkin meille tuli sellanen olo, et halutaankin kertoa. Sukupuoli oli selvä, ei epäilystäkään, näin totes kätilökin. Meidän pieni Sintti on TYTTÖ! ❤️

Näin tämä nyt lyhykäisyydessään. Ollaan niin onnellisia, että kaikki oli hyvin. Ainut harmi tässä tänään on se, et mulla alko syysflunssa :( 

Vakuutukset kuntoon

Rakenneultra on muutaman päivän päästä ja maanantaista alkaen mun ymmärtääkseni meidän vauva on oikeasti hän. Hän on henkilö. Oikea ihminen. Hänellä on oikeus omaan nimeen. Sanokaa jos olen väärässä! :)

Meidän Espanjan matkakin on reilu viikon päästä. Yksi tärkein matkalle saatava asia on vakuutus. Minulle, vaimolle ja etenkin Sintille. Pitkään katsottiin netistä, että mikä olisikaan hyvä vakuutus, koska nyt halutaan mulle ja vauvalle vakuutuksien jaguaari. Kannan meille tärkeintä asiaa sisälläni ja haluan/halutaan, että vakuutus on kattava. Vaimoa tietenkään unohtamatta.
Loppujen lopuksi pankin kanssa keskusteltuamme päätettiin, että otetaan matkavakuutus op:sta. Minulle oma ja maanantaista eteenpäin rakenneultran jälkeen Sintti saa oman matkavakuutuksen. Tarjous lähetettiin mun s-postiin ja meidän mielestä se on hyvä :)

Ja samalla kerralla, kun tehdään diili matkavakuutuksesta, on myös vauvavakuutuksen aika. Se me päädyttiin myöskin ottamaan op:sta, koska se on nyt vuoden ilmainen, wuhuu! Säästöä.
Kaikki nää sopimukset tehdään tiistaina.

Tää vauvanodotus on nyt niin konkreettista, meidän vauva saa omat vakuutukset :’D näissä hormoonihuuruissa sekin on niin söpöä! Mutta oikeasti ennenkaikkea tärkeää!

Tänään saan kylään kaverin lapsineen, täytyy fiksata koti taaperokuntoon :D
Hyvää viikonloppua kaikille!

Ps. Sintti on alkanut nyt välillä potkimaan. L tuntee ne potkut myös ajoittain vatsan päältä, mutta aika usein kun pyydän L:n laittamaan kätensä mun vatsan päälle, Sintti hiljenee. Oikee velmuilija <3
Mutta kyllä onneksi niitä täysosumia on hänen kätensä päässyt kokemaan. L on myös silminnähden iloinen ja konkretisoituu hänellekin mun vatsan kasvun lisäks, et siellä on joku <3

50%

Tänään alkoi rv21 (20+0 - 20+6), eli se olis puoliväli saavutettu, wau!!! 

Mihin tää aika menee? Tää eka puolikaskin on mennyt kuin siivillä ja loppu tulee menemään varmasti myös yhtä lujaa. Eilen illalla puhuttiin, et aina saa mennä nukkumaan, koska päivät on niin hujauksessa ohi. 

Liikkeet ovat vieläkin heikkoja, mutta dopplerilla (joo nyt se uus on tullut <3) kuulee kuinka toi sintti potkii hurjasti, eiköhän liikkeet pian vahvistu.

Vatsa kasvaa aika hurjaa vauhtia. Töissä viime viikon lopussa erään vanhainkodin asukkaan omainen höpötteli mulle niitänäitä, kunnes yht’äkkiä huudahti ja osoitti sormella vatsaani ”Ai sulla on tollanen odotus!!” Hiukan hämmennyin ja vastasin vaan ”joo, onneksi”. Toisen asukkaan omainen jutusteli myös minulle ja silmät kohdistui keskustelun lomassa vatsani seudulle, mutta hän ei kyllä mitään maininnut. Jotenkin hurjaa, että tää raskaus nyt oikeasti näkyy, en voi enää ”salailla” asiaa omaisilta. 

Ja mitä tähän aamuun tulee. Katsoin aamulla itseäni peilistä ja silmät kiinnittyivät vasemman rinnan kohdalle, pari ihmeellistä kuivunutta läikkää yöpaidassa, tsekkaus yöpaidan alle.... hitto sehän on maitoa!! Minusta on tullut yön aikana maitoa, loppu röhnä oli kuivuneena nänninpäässä :D L:lle hihkasin ”tuus kattoo” ja tätä hihittelimme kuin pikkulapset, on tää vaan niin jännää <3

Rakenneultraan on viikko!! Miten jaksan odottaa?? :)

Mutta nyt, hyvää alkanutta viikkoa! ❤️

Dopplerkiintymys

Niin siinä kuitenkin nyt kävi, että tohon kotidoppleriin olen koukussa. En pysty olemaan ilman sitä, koska se luo mulle turvaa tähän raskauteen. Lainadoppler on sanonut nyt itsensä irti ja oli PAKKO ostaa oma. Se on vielä postissa matkalla. Meinaan olla jo hermoraunio. :((( voi kun se tulis pian. Ja voi kun tuntisin liikkeitä edes joka päivä :((( Miksi raskauden etenemiseen luottaminen on hankalaa? Niinkuin jo viimeks neuvolassa puhuttiin, km:n pelko palaa mieleen aika ajoin ja se on ihan ok.