maanantai 31. lokakuuta 2016

Jännitystä ja perhosia

"Siinä naapurien puolelta lasten äänet kaikuu
Tällä puolen vuosi vuodelta kasvaa hiljaisuus ja kaipuu

Kuin ankat Stenvallin taulusta,
Raitalakanoissa toinen valveilla
Kauanko jaksamme haaveilla kehtolaulusta?

Kun me ollaan lähekkäin
Itket kasvot minuun päin
Miksi kävi näin?
Miten saan sut uskomaan?
Olen tässä ainiaan
Sua rakastan
Vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan

Meidän valikoivat katseemme kaikkialla huomaa
Mainoskuvissa ja puistoissa kaunista luojan luomaa
Ehkä meidänkin aika nyt ois, tällä tutulla käytävällä ootellaan.
Sisään huoneeseen kohta kutsutaan, onnen meille sois

Kun me ollaan lähekkäin
Itket kasvot minuun päin
Miksi kävi näin?
Miten saan sut uskomaan?
Olen tässä ainiaan
Sua rakastan
Vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan

Olen aina rakkaani puolella,
Joulupöydässä tahdon sua suojella
Niiden kysymyksiltä jotka meitä satuttaa

Kun me ollaan lähekkäin
Itket kasvot minuun päin
Miksi kävi näin?
Miten saan sut uskomaan?
Olen tässä ainiaan
Sua rakastan
Vaikka jäätäis ikuisesti kahdestaan"

- Arttu Wiskari

En ole tällä hetkellä laisinkaan surullinen tai masentuneen oloinen, mua jännittää ja perhosia on vatsassa! Tänään en vielä ovulaatiota ole plussanut, mutta ehkä huomenna? Tiistaina on kuitenkin luvassa folliultra ja näistä alavatsan voimakkaista nippailuista päätellen munikset ovat pian valmiita. 

perjantai 28. lokakuuta 2016

Kp8

Tänään oli pitkästä aikaa folliultra. Toiveena olis tosiaan saada kaks munarakkulaa aikaan ja tänään sit ultran perusteella päätettiin alkaako menopur- pistokset heti tänään. Ja voin kertoa iloisena, että eipä alkaneet pistokset! Jostain syystä mun munasarjat tuottaa kookkaita muniksia hyvin aikaisin. Vasemmalla puolella oli yksi 14-15mm kokoinen folli JA oikealla MYÖSKIN 14-15mm kokoinen folli, ihan kuin tilauksesta!! Tosin kyllä siellä oikealla puolella oli vielä yks 13mm kokonen folli, mut toivotaan, että se ei jaksa kasvaa. Jos sunnuntaina tai maanantai aamuna ovistesti plussaa näyttää ja follit on ehjät niin sitten tehdään inssi. Jos taas puhjenneet jo, inssiä ei tehdä ja tämä oli lääkärinkin mielestä hyvä ratkaisu. Jos ovista ei jostain syystä kuulu, tiistaina on toinen folliultra. Jännää! Ja vähän tai siis aika paljon myös pelottaa.

Mutta HYVÄÄ halloween aikaa ja viikonloppua! :)

torstai 20. lokakuuta 2016

Kuten arvata saattaa

Edelliseen kirjoitukseen viitaten, se mieli muuttu. Me lähdetään yrittämään seuraavaan kiertoon. Nyt on kp29 ja kuukautiset ei vielä oo alkaneet, mutta hyvin pian ne sieltä tulee, nää keilapallorinnat on varma merkki (ellei joku oo salaa asentanut mulle silareita :D). Klinikalle myöskin tässä aamulla soitin ja jätin lääkärille soittopyynnön. Meidän toiveena tähän viimeiseen inseminaatioon olis saada ne kaks johtofollia aikaan ja ihan tietoisella kaksosriskillä. Toivottavasti lääkäri ei tähän nää mitään estettä, mut nyt jotenkin haluaa vaan kaikki mahdolliset paukut mukaan tähän vikaan yritykseen, koska sit tulee se tauko, pitkä tauko. Ja blogin kirjoitus myös päättyy toistaiseksi, mikäli tää neljäskin kerta kusee.
Jäädään siis odotteleen miten käy.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Kunnon tauko?

Olen/ollaan tässä nyt mietitty, että mitä jos jättäis yrittämiset nyt kokonaan tältä vuodelta. Tässä on nyt sen verran monta rautaa tulessa, että pitää näihin muihin juttuihin keskittyä, että ehkä vuoden vaihteen jälkeen olisi taas hyvä aloittaa ns."puhtaalta pöydältä." Voihan se olla, että mieli vielä muuttuu. Seuraava ovulaatio osuu mahdollisesti viikolle 43, mikäli kierrot nyt pysyis tän 26päivän mittaisina (todellakin toivon, että nää muuttuis säännöllisimmiks) Mutta ainut, millä saan kuukautiset pidettyä jotenkin aisoissa on noi letrot, muuten ei kyllä tulis mitään. Sais taas odotella kuukautisia sen 56päivää.

Huomenna tiistaina olis kp20 (hih, meinasin kirjoittaa dpo20 :D ) Tuntuu jännältä, että vaikka ovulaatiota en testaillut, mutta taisin sen tuntea silloin kp 11-13 tienoilla, tarkalleen en muista, kun halusin nyt sivuuttaa koko jutun. Kuitenkin tässä kierrossa olis ollu loistava hedelmöityskykyinen munis sitten ensimmäisen kerran tänä vuonna? Olis kyllä niin meidän tuuria.
Nyt kun ei ole ollut lugeja tässä tauolla käytössä, niin huomaan olevani taas normaali itseni, mieli ei niin pahasti ailahtele. Tietenkin pms-oireita on, mutta viimeks oli kyllä aikamoista.

Lomailin viime viikon, oli ihanaa saada nukkua pitkään ja lenkkeillä meidän vanhemman koiran kanssa (nuoremman tuloon on vielä 3vk). Huomasin tuon edellisen inssin jälkeen väsyväni myös töissä. Multa kysyikin yks työkaveri, että "miten jaksan käydä hoidoissa ja töissä samaan aikaan" Noh suoraan sanottuna musta alkoi tuntumaankin, että en mä jaksakkaan. Mutta jos ei käy töissä, ei saa rahaa ja sitä myöden saa heittää hoidoillekkin hyvästit. Sen tässä nyt olen oppinut, että myös omaa henkistä vointia pitää kuunnella. Vaikka aina olen ajatellut olevani inssin jälkeen rauhallinen ja pitäväni asian pois mielestä, niin en ole kyllä siihen täysin pystynyt. Ja niitä valvottuja öitäkin on tullut. Lisäksi töissä muut jutut myös rupes väsyttää (myöskin koko työryhmää.) Nyt on taas palattu arkeen ja näin sopivasti työt alkoikin yövuorolla, joten aika pehmonen lasku näin loman jälkeen.
Tunnen olevani nyt taas pirteempi ja jaksan enemmän. Tästä on hyvä jatkaa.

maanantai 3. lokakuuta 2016

Rennosti

Edellisen inssin jälkeisestä negatiivisesta tuloksesta selvitty, jes! Nyt jaksaa taas hymyillä ja mennä kohti seuraavaa yrityskertaa. Tänään on kp12 ja tässä kierrossa en ovulaatiota mitenkään testaillut, sillä pikkusella tauolla tässä elellään ja ai että kun tekee hyvää olla miettimättä sitä, että koska se plussa ovistikkuun pärähtää, se kun myös toisaalta tuo stressiä. Letrozolit pidin kyllä tässä "hukkakierrossa" mukana kp3-7 ettei mun kierrot nyt menis ihan sekaisin. Seuraavien kuukautisen jälkeen ruvetaan taas hommiin ja palaillaan klinikalle. Jotenkin tässä nyt on myös senkin asian jo hyväksynyt, että jos nyt ei sit neljännelläkään inssi kerralla tärppää, niin pitkä tauko ei silti ole vielä maailmanloppu, sillä ikäni ei tule olemaan este, vielä on mahdollisuuksia. Mut sitä ei nyt onneksi tarvi vielä miettiä.

Koiranpennun tuloa odotellaan tässä jo kuumeisesti. 7.marraskuuta hänen olis tarkotus meidän kotiin muuttaa :) Tänään pennulle (Tanelille <3) ikää on tullut 3viikkoa.

Kelastakin meitä muistettiin, eräs paperi puuttu, jota en ollut klinikalta saanut, no sen saamista odotellessa ja päästään taas etenemään korvaushakemuksen suhteen.

Ps. Sitten kun palataan taas yrityksen pariin, niin ollaan tässä mietitty, että jos lääkärille on ok, yritettäis saada kaks johtofollia aikaan ja tehtäis sit inssi tietoisen kaksosriskin varjolla. Haha oon aina sanonut, et jos me ikinä tällä inssillä raskaudutaan, niin meille tulee kaks kerralla, tuntuu siltä ;)

Hyvää lokakuun jatkoa!

Kokonainen perhe

 Meidän syli täyttyi maanantaina 12.12.2022 klo.8.38, kun rakas isopieni poika syntyi rv:lla 41+1 painaen 4130g ja pituutta löytyi 53cm.  Sy...